Miksi meillä ei ole tavallista nimeä...
Kun aloimme ideoimaan ravintolaa ja tapasimme toisemme tässä paikassa ensimmäistä kertaa, meille tuli selväksi jo 15 minuutissa, millainen ravintola ei ainakaan saa olla. Ja seuraavan 15 minuutin kuluessa selvisi myös se, että kaikki tavanomaiset nimet ovat jo käytössä.
Periaatteessa tilanne muistutti mitä tahansa garage-yhtyeen ensimmäistä merkittävää kiistaa. Meillä oli oikeat kampaukset, me tiesimme miltä bändi ei saisi kuulostaa, mutta meillä ei ollut nimeä. Tunteja kestävän hiljaisuuden jälkeen hajaannuimme kuten tuhannet yhtyeet ensimmäisen harjoituksen jälkeen.
Mutta jo seuraavana aamuna tapasimme samassa osoitteessa – Rataskaevu 16.
“Nimen keksimisen harjoituksista” oli meille huomaamatta tullut päivittäinen rutiini. Jonkin ajan kuluttua aloimme jo tosissamme viihtyä täällä. Välttääksemme turhauttavaa nimen keksimisen teemaa, keskustelimme kaikesta muusta, ja keskustelut muuttuivat hyvin mielenkiintoisiksi ja mukaansatempaaviksi. Meillä oli hauskaa yhdessä.
Vietimme yhdessä pitkiä päiviä ja ympärillemme muodostui sanoinkuvaamaton ilmapiiri, jota kaikki alkoivat omalla tavallaan kaivata. Siihen kuuluivat myös ruoka ja ihmiset, joista pidimme sekä tilat, joissa viihdyimme. Ja näin se on edelleenkin. Modernissa taiteessa sitä kutsutaan nimellä “work in progress”.
Olette tervetulleita jakamaan tätä kanssamme!